Kajaanin Ratsastusseuran pitkäaikainen jäsen Sanna Mattila-Rautiainen väitteli tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta 21.8.2026. Sannan väitöskirja Equine-Facilitated Physical Therapy (as rehabilitation) for Chronic Low Back Pain (Ratsastusterapia kroonisen alaselkäkivun kuntoutuksena) tarkastettiin terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Selcuk Akpinar Nevsehirin yliopistosta Turkista ja kustoksena dosentti Mika Venojärvi Itä-Suomen yliopistosta.

Viereinen kuva: Samuel Grönholm


Sannan väitöstutkimus keskittyy hevosavusteisen terapian eli ratsastusterapian vaikuttavuuteen erityisesti kroonisen alaselkäkivun ja tuki- ja liikuntaelinongelmien kuntoutuksessa. Tutkimus tuo tieteellistä näyttöä sille, minkä moni hevosihminen on arjessa kokenut: hevonen ja talliympäristö saavat ihmisessä aikaan kokonaisvaltaisia muutoksia, joita on vaikea jäljitellä.

Sanna on toiminut ratsastusterapeuttina vuodesta 1989 alkaen (https://kainuunratsastusterapia.fi/). Kajaanissa hän toimii pääasiassa Mustikkamäen Ratsutallilla (ja aiemmin Kajaanin Hevosharrastekeskuksella). Sannalla on pääasiassa käytössään neljä terapiahevosta, suomenhevoset Haavis Amanda (om. Fysio- ja ratsastusterapia Sanna Mattila), Totaarin Aihe (om. Tarja Salhberg ja Tiina Suoranta), Usvapellon Jade (om. Tiina Suoranta), Welsh poni Silvon (om. Ida-Riina Itkonen). Hän on kouluttanut kaikki terapiahevoset itse ratsastusterapiaan soveltuvaksi. Hevosille koulutetaan mm. ehdotonta luottamusta, rauhallisuutta ja herkkyyttä kuunnella ohjaajaa sekä kykyä toimia turvallisesti poikkeavissa tilanteissa. Terapiahevosen pitää pysyä vakaana ja ennakoitavana silloinkin, kun asiakas liikkuu selässä epäsymmetrisesti tai ilmaisee voimakkaita tunteita. Ratsastusterapian lisäksi Sanna toimii fysioterapeuttina Horisontissa (https://horisonttikajaani.com/), ratsastusterapiakoulutuksen opettajana sekä aktiivisesti HETI-järjestössä (https://hetifederation.org/).

Sanna on tehnyt monenlaista yhteistyötä seuramme kanssa Kuluntalahdessa vuodesta 2001 alkaen ja hänen aloitteestaan lisäsimme seuratason kouluratsastuskilpailuihimme parakouluratsastusluokan.

Lämpimät onnittelut Sannalle hienosta tutkimustyöstä, jota hän jatkaa Itä-Suomen yliopistossa väitöksen jälkeen!

Ratsastusterapia kroonisen alaselkäkivun kuntoutusmuotona, lyhyt kooste
Sanna Mattila-Rautiainen


https://www.uef.fi/fi/artikkeli/ttm-sanna-mattila-rautiainen-vaitos-2182026-ratsastusterapia-on-vaikuttava-kuntoutusmuoto-krooniseen

Hevosen käynti on kuntoutuksen ydin. Fysioterapian näkökulmasta tärkein työkalu on hevosen oma liike – erityisesti puhdas, rytmikäs ja rento käynti. Käynnissä hevosen selkä liikuttaa ratsastajan lantiota kolmessa tasossa (eteen–taakse, sivulta sivulle ja kiertoliikkeenä). Tämä liikerata vastaa lähes täydellisesti ihmisen omaa tervettä kävelyä.
Jo lyhyen ratsastusjakson aikana ihmisen lantio ja lanneranka saavat satoja pehmeitä, symmetrisiä liikepulsseja, jotka rentouttavat jännittyneitä syviä lihaksia ja aktivoivat keskivartalon tukea ilman, että asiakkaan tarvitsee tietoisesti ”suorittaa” liikettä. Hevosen ruumiinlämpö ja tasainen tahti auttavat hermostoa rauhoittumaan ja lievittävät kipua.

Vaikutus ulottuu pelkkää selkää pidemmälle. Väitöskirjan keskeinen anti on biopsykososiaalinen kokonaisuus – eli se, miten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen puoli kietoutuvat yhteen. Kroonisesta kivusta kärsivä ihminen usein varoo liikkumista. Hevosen selässä liike tapahtuu luonnostaan, ja huomio kiinnittyy hevosen kanssa toimimiseen kivun tarkkailun sijaan. Hevonen reagoi välittömästi ihmisen jännitykseen, hengitykseen ja tasapainoon. Tämä opettaa kuntoutujaa kuuntelemaan omaa kehoaan ja rentoutumaan – aivan kuten hyvä ratsastuskin vaatii.

Henkinen voimaantuminen. Onnistumisen kokemukset ison eläimen kanssa vahvistavat luottamusta omaan kehoon ja toimintakykyyn myös tallin ulkopuolella.

Hevosen liike on lääke. Jotta kuntoutus toimii, terapiahevosen on oltava fyysisesti terve, symmetrinen ja tyytyväinen työhönsä. Jännittynyt tai vinosti liikkuva hevonen välittää epäsymmetrian suoraan ihmisen kehoon. Terapian vaikuttavuus perustuu turvalliseen vuorovaikutukseen, jossa ammattilainen osaa lukea sekä hevosen että ihmisen hienovaraisia signaaleja ja säädellä kuormitusta sen mukaan.

Kuva: Jenni Tuikka